Tervetuloa Mäki-Sipin sukuseuran sivuille!

Tämän sivuston tarkoituksena on yhdistää Mäki-Sipin sukuseuran jäseniä ympäri maailmaa, antaa suvun jäsenille tietoa juuristaan ja sukulaisistaan, koota uutta tietoa sukututkimusta varten sekä tiedottaa sukuseuran tapahtumista.
 
Useat Mäki-Sipin sukuseuran esi-isien asuinpaikat ovat sijainneet Ähtärin Perännejärven ympärillä. Mäkisipin talo sijaitsee Perännejärven itärannalla Sipilän kylällä. Sipilän suvun ensimmäinen mies tilalla oli uudistalollinen Sipi Seppä (s. 1567, k. 1589 Ähtäri) vasta perustetun Ruoveden pitäjän Hankaveden kylästä (nykyinen Ähtäri).
 
Mäki-Sipin sukuseura perustettiin vuonna 1988 Ähtärissä. Sukuseuran perustamiseen antoi innoituksen kaksi sukututkimusta, jotka käsittelivät Erkki Heikinpoika Sipilän (s. 1784, k. 1831) poikien Aabraham Pusaan (s. 1814, k. 1868), Johannes Autionimen (s. 1823, k.1904) ja Salomon Matinniemen (Sipilä) (s. 1827, k. 1924) jälkeläisiä.
 
Alun perin Mäki-Sipin sukuseuran toiminnan tavoite oli koota yhteen jo tehdyt sukututkimukset ja selvitykset. Myöhemmin seuran tärkeimmäksi tehtäväksi sääntöihin täsmentyi suvun vaiheiden ja historian selvittäminen ja taltiointi, suvun perinteiden vaaliminen ja jäsenten yhteenkuuluvuuden tunteen edistäminen.
 
Sukutietojen keruuta ja tietojen tallennusta sukurekisteriin tehtiin erityisen aktiivisesti 1980-luvulla: vuonna 1986 julkaistiin Aabrahamin kirja ja vuonna 1988 Johanneksen kirja. Vuonna 2003 kirjat yhdistettiin yhdeksi Mäki-Sipin suku -kirjaksi. 
Mäki-Sipin sukuseuran jäsenten sukunimien laaja kirjo ja vaihtuminen ovat olleet haaste sukututkijoille. Yleisin syy sukunimen vaihtumiseen on ollut se, että naiset ovat ottaneet aviopuolisonsa sukunimen. Toinen yleinen syy on se, että Länsi-Suomessa oli vielä 1800-luvulla tapana, että perhe otti sukunimekseen asumansa talon nimen.
 
Mäki-Sipin sukuseuran jäseneksi voi liittyä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka parisuhteen kautta on siihen liittynyt. Sukuseurassa oli vuoden 2015 lopussa 115 jäsentä.
 
Sukuseuran varsinainen kokous pidetään kesä-elokuussa sukupäivien yhteydessä viiden vuoden välein. Tarvittaessa voidaan pitää ylimääräinen kokous. Yhdistys järjestää sukukokousten välissä tapaamisia eri paikkakunnilla.